Koiran ja ohjaajan psyykkeen korjaamista
On maaliskuu. Korjailemme edelleen Kyranin lähtöjä. Asiat ovat menneet eteenpäin ja harjoitukset on nyt siirretty ratatreenitilanteisiin. Emme ole kisanneet lähtöjen korjaamisen jälkeen. Tai no, piti meidän olla tänään kisaamassa ekaa kertaa tauon jälkeen, mutta tuli mutkia matkaan- yskä koko laumalla, joten kisat jäivät nyt käymättä...
Kyranille kuuluu kuitenkin oikein hyvää. Lähtötreeneissä vaihdoimmekin alkuvuodesta taktiikkaa takapalkan sijaan lähdimmekin siitä, mitä koira haluaa kaikkein eniten- liikkua eteenpäin radalle. Siispä takapalkka jätettiin ja korkean vireen kautta lähdettiin hakemaan koiralta lähdössä toivottuja toimintoja. Kriteereinä hiljentyminen lähtöön sekä liikkumattomuus. Tämä on kyllä ollut meille paras muutos harjoituksiin, koska olemalla vain tiukka kriteerien suhteen, joka kerta se tuntuu olevan helpompi tehtävä Kyranille. Se tietää mitä sen pitäisi tehdä.
Kävimme välissä aallon pohjalla. Hetkellisesti tuntui, että kaikki energia, joka käytettiin lähtöjen korjaamiseen söi meidän otetta varsinaiseen lajiin. Osittain treenit eivät tuntuneet ollenkaan hyviltä. Syy ei ollut koirassa. Minulla oli sellainen tunne, ettei minulla ollut mitään otetta ohjaamiseen ja sitä kautta meidän yhteistyökin kärsi. Nyt kuitenkin saadaan taas rutiinia rakennettua ja toivottavasti palaamme jälleen hyvinkin pian kisaradoille- yhdessä.
Samalla kun olemme jatkaneet lähtöharkkoja, olemme jatkaneet toisiimme tutustumista ja arki alkaa olemaan Kyranin kanssa helppoa. Minun tehtäväni on taata koiralle tukea hankalissa tilanteissa ja se osaa hakea sitä tukea tarvittaessa. Kyranin remmilenkit ovat parantuneet huomattavasti. Remmirähjästä on vähitellen tulossa kuuliainen koira, joka luottaa siihen, että minä hoidan vaikeatkin tilanteet, joissa se ahdistuu liian läheltä meneviä koiria, lapsia yms.
Samalla kun koiran psyykettä korjaillaan olen minäkin kokenut vuoden alusta suuria muutoksia. Tammikuussa koin täydellisen pysäytyksen. Sairastuin pariksi viikoksi. Olin täysin poissa pelistä. Ihan kaikesta. Meidät pistettiin siis totaaliselle pakkolomalle.
Jouduin vakavasti miettimään mikä tässä minun hommassani mättää. Ymmärsin tekeväni aivan liikaa, suostuvani liian moniiin projekteihin, antavani kaiken energiani muualle kuin itselleni. Olin täysin unohtanut itseni kaikessa kiireessä ja hässäkässä. Miten olin joutunut tähän jamaan? Miksi löysin itseni niin monesta projektista, jossa en edes viihtynyt tai halunnut olla? Olinko oikeasti joutunut liian kiltteyden loukkuun?
Keskustelu ystävän kanssa avasi silmäni ja päätin aloittaa muutoksen. Muutoksiin kuului se, että opettelin sanomaan ei. Aloitin siitä, että jätin jotkin projektit taakseni. Huomasin yhtäkkiä kuinka minulla olikin huimasti enemmän aikaa muuhun, ja aloin voimaan selkeästi paremmin, koska tietyistä asioista olin saanut vain stressiä ja pahaa mieltä. Ei ole helppoa kieltäytyä asioista kun on tottunut itse siihen sekä samalla totuttanut muutkin samaan. Monesti näiden viikkojen aikana olen huomannut kuinka ne ihmiset, jotka ovat tottuneet kuulemaan vain myöntymistä, eivätkä enää sitä saa, kokevat minut jollain tasolla hankalaksi ihmiseksi.
Itse kuitenkin huomaan kuinka oman pään pitäminen ja omien rajojen asetteleminen tekee minulle todella hyvää. Joka kerta huomaan kuinka ryhtini kasvaa ja minusta tulee paljon varmempi. Varmempi siitä mitä itse haluan ja mitä en halua. Vähitellen myös ne ihmiset, jotka ovat tottuneet samaan minulta aina myönteisen vastauksen lähestyvät minua eri tavalla ja ottavat kieltäytymisenkin eri tavalla vastaan.
Yhtäkkiä huomaan, että minullakin on ääni ja mielipiteitä. Pystyn pitämään omista mielipiteistäni kiinni ja myös sillä tavalla pitää omista rajoistani huolta. Sitä kautta oloni kevenee myös. Äänettömänä ja mielipiteettömänä kävin useasti sisäisiä kamppailuja ja myönnyin asioihin, joista olin täysin eri mieltä.
Matka uuteen Marjoon on vasta aluillaan. Minneköhän tämä matka minut vie? Mitäköhän minusta tulee kun olen valmis? En tiedä, mutta tiedän olevani valmis tähän muutokseen ja se tuntuu nyt jo hyvälle.